Julkinen sosiologia

Sosiologia

Teoria

Diskurssianalyysi · Positivismi
Konfliktiteoria · Kriittinen teoria
Rakenteellinen funktionalismi
Sosiaalinen konstruktionismi

Keskeisiä teoreetikkoja

Émile Durkheim
Karl Marx · Max Weber

Sosiologian alueita

Julkinen sosiologia
Laki · Kasvatus
Poikkeavuus · Rikollisuus
Sosiaalinen verkosto
Stratifikaatio · Talous · Tiede
Tieto · Uskonto
Väestö · Yhteiskuntaluokka
Ympäristö · Armeija
Kaupunki

Keskeisiä käsitteitä

Habitus · Identiteetti · Normi
Jälkimoderni · Myöhäismoderni
Notkea moderni
Sosiaalinen pääoma · Valta

Julkinen sosiologia on sosiologian ala, jossa teoreettinen ymmärrys yhdistetään käytännön toimintaan.

Julkisen sosiologian käsite nousi keskusteluun Yhdysvaltojen sosiologisen yhdistyksen kokouksessa vuonna 1988. Yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Herbert Gans pohti esitelmässään sosiologien julkista tehtävää. Hän esitti, että sosiologien olisi tutkittava tavallisten ihmisten kannalta tärkeitä kysymyksiä (esimerkiksi elämäntavoista, perheestä, taloudesta ja terveydestä) ja ajankohtaiskysymyksiä (tätä tutkimusta hän nimitti "palokuntatutkimukseksi") unohtamatta sosiaalista kritiikkiä. Näitä kysymyksiä tutkivia olisi hänen mukaansa luontevaa kutsua julkisiksi sosiologeiksi. Esimerkeiksi julkisista sosiologeista Gans nimesi David Riesmanin (The Lonely Crowd, 1950) ja Robert Bellahin (Habits of the Heart, 1985). ^[1]

Julkisen sosiologian kehittämiseksi sosiologien olisi Gansin mukaan keskityttävä entistä enemmän suurta yleisöä kiinnostaviin kysymyksiin, kuten elämäntapoja, perhettä, taloutta tai terveyttä koskevaan tutkimukseen sekä ajankohtaisaiheisiin. Heidän olisi opetettava opiskelijoilleen yhteiskunnallisten ilmiöiden sosiologista analyysia eikä vain sosiologisia käsitteitä. Sosiologeiksi olisi palkattava henkilöitä, jotka osaavat kirjoittaa monille yleisöille ja heidän olisi uskallettava harjoittaa omaan osaamiseensa perustuvaa yhteiskuntakritiikkiä. Lisäksi sosiologien olisi rohjettava olla kanssakäymisissä toimittajien kanssa ja saatava äänensä kuuluviin mediassa.^[2]

1. ↑ Gans, Herbert (1989). Sociology in America. American Sociological Review 54 (February 1989), s. 1–16. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
2. ↑ Gans, Herbert (1989). Sociology in America. American Sociological Review 54 (February 1989), s. 6–8. [2] (Arkistoitu – Internet Archive)